Hannu Linturi

Nettilukio esittelee juhlavuotensa kunniaksi 20 henkilöä, jotka ovat olleet rakentamassa Nettilukiosta juuri sellaista kuin se tänä päivänä on.
 

Kuka olet ja miten liityt Nettilukioon?

Hannu Linturi, olin aikoinani perustamassa EU-rahoilla ensimmäistä avointa verkko-oppimisympäristöä Internetix Campusta vuosina 1995-1996. Nettilukio on sen “ympäristökasvatuksen” menestynein kasvatti.

Kerro jokin mieleenpainuva tapahtuma tai muisto Nettilukiosta?

Internetixin ja Nettilukion alku kietoutuvat minun mielessäni toisiinsa niin erottamattomasti, että puhun niistä kuin samasta puusta. Tavallaan siitä onkin kyse, vaikka campus on jo marginaalissa ja Nettilukio etunäyttämöllä. Verkkoympäristö avattiin 1996 itsenäisyyspäivänä opetusministeri Olli-Pekka Heinosen tervehdyksellä.

Alkutilaisuus oli komea ja mieleenpainuva, kun juhlayleisö painoi päähänsä Internetixin virtuaalikypärän, mikä kummasti muistutti lippalakkia, jossa oli Internetix-logo. “Kypärästä” tuli verkkoväen tunnusmerkki pitkäksi aikaa. Mieleenpainuvaa ja helpottavaa oli kun niiden kysyntä räjähti vuoden 1998 keväällä. Tärkeämpi tunnusmerkki toki oli se, että käyttäjädiagrammi käänsi nokkansa jyrkästi nousuun eikä siltä uralta luopunut moneen vuoteen. Se viimeistään voimaannutti seitsemän hengen kehittäjäporukan, joka ensimmmäisen vuoden huhuili verkkoon, jossa ei paljon kulkijoita ollut. Laukaiseva tekijä oli paradoksaalisesti se, että Internetixiin ostettiin kaikkien aikaisempien ylioppilaskirjoitusten kysymykset. Siitä käynnistyi menestys, mutta samalla puolivakavasti ajatellen järjestelmän vastaisku.

Nettilukio oli käenpoika, joka pikku hiljaa pudotti kyydistä muut poikaset. Siinä auttoi myös Mikkelin kaupunki, joka kaupunginjohdon päätöksellä keskeytti hyväksytyn Internetix-projektin jatkorahoituksen ja siirrätti sen ammattikorkeakoulun fyysisen ympäristön rakentamiseen. Se oli varmaankin hyvä päätös, koska se vauhditti Nettilukioon keskittymistä, mutta myös köyhdytti avoimia kokeiluja. Nettiperuskoulu ei joutunut Nettilukion tyrkkäämäksi, koska se on toisen ajan lapsi ja astinlauta lukioon myös varttuneelle väelle.


 

Miksi Nettilukio 90-luvulla? Mistä ja miksi tuo "järjetön" idea puhtaasti verkossa suoritettavasta lukiosta?

Pohjalla oli ajatus syvävaikutteisesta murrosajasta, jossa ymmärrys siitä miten maailma toimii, muuttuu perusteellisesti. Murrosteoria johti pohtimaan senaikaisia institutionalisoituja tapoja saada aikaan oppimista ja sitä, miten se voisi muuttua maailmassa, johon on ilmaantunut uutta teknologiaa ja sitä kautta myös uusia sosiaalisia mahdollisuuksia. Lähtökohtia testattiin dekonstruktiolla, jossa teollisen yhteiskunnan ideat korvattiin vastakohdillaan.

Tätä ajattelua jatkojalostettiin Suomen Akatemian rahoittamassa Futu-projektissa, jossa kymmenkunta tulevaisuudentutkijaa selvitti luonnonympäristön ja yhteiskunnan tulevaisuutta. Otavan Opisto sai Futu-projektin työnjaossa osakseen muuttuvan koulutuksen ja oppimisen tutkimustehtävän. Ajatuksia lähdettiin testaamaan Internetixin oppimislaboratoriossa, joka perustui lukuisiin rajanylityksiin. Verkkoympäristö valittiin siksikin, että siellä kehityksen varhaisessa vaiheessa instituutioiden vastustus oli heiveröistä.

Hannu Linturi toimi Otavan Opiston rehtorina vuosi ja johtajana –2015.
Hannu Linturi aloitti 80-luvun alkupuolella Otavan Opistolla lehtorina. Opiston rehtorin paikalle hän siirtyi 1989 ja toimi sittemmin johtajana 2000-luvulla.


Haetko uutta alkua? Tule opiskelemaan Otavan Opistoon!