Haastattelu vuodelta 2017 (Nettilukio 20 vuotta)
MIKÄ NETTILUKIOSSA ON PARASTA?
Innostuneet ja motivoineet opiskelijat ja työkaverit! Nettilukiota on aina kehitetty opiskelijat edellä. Puheessa kuuluu se, että ratkaisuja haetaan aina suhteessa siihen, miten erilaiset ratkaisut palvelisivat mahdollisimman hyvin meidän monenlaisia oppijoitamme. Asioista innostutaan, tekemiseen koetaan omistajuutta ja uusia asioita halutaan kokeilla. Helppoa ja vaivatonta työ ei aina ole, mutta tärkeän eteen on jaksettu ponnistella! Opiskelijoilta puolestaan on saanut joka kerta muistutuksen siitä, miksi työtään tekee. Ryhmäkurssien ac-tapaamisissa, nonstop-kursseja arvioidessaan ja ohjatessaan sekä ilmiöpohjaisen oppimisen kokonaisuuksissa näkee sen valtavan potentiaalin, mikä opiskelijoissamme on. Tekemisen ilon kipinöiminen ja erilaiset tavat saavuttaa omia oppimistavoitteita ovat nettilukiolle ja sen kehittämiselle elinehto!
MUISTOJA NETTILUKIOSTA
Muistan kuinka vasta valittuna sivutoimisena tuntiopettajana sain puhelun silloiselta lähiesimieheltäni Taru Kekkoselta. Hän tiesi, että olin aiemmassa lähiopetustyössäni käyttänyt wikejä opetuksen tukena, ja opistolla oli käynnissä kansainvälinen hanke, johon koottiin hyviä digitaalisia käytänteitä. Taru sai minut ylipuhuttua käymään opistolla, jossa minut melko kylmiltään istutettiin kameran eteen kertomaan englanniksi omista kokemuksistani wikien kanssa. Onneksi patisteli ja ylipuhui, koska hauskaa oli alkujännityksestä huolimatta! Ja kiva on huomata näin jälkeen päin, että oma videopresenssikin on hieman tässä vuosien saatossa kehittynyt.
Toinen muisto liittyy opiskelijoiden ilmiötuotoksiin ja lähitapaamisiin. Nämä ovat olleet arvokkaita hetkiä, joissa näkee opiskelijoiden kovan työn tuloksen ja pääsee kurkistamaan hieman opiskelijan omaan maailmaan. Ilmiöpohjaisen oppimisen tuotoksissa yhdistyy opiskelijalle merkityksellinen ja kiinnostava niihin opetussuunnitelman sisältöihin, jotka yhtä aikaa sekä edistävät lukio-opintoja että laajentavat ja syventävät opiskelijan tutkivaa työskentelyä. Vaikka etänä voimmekin olla opiskelijoillemme läsnä, on myös livetapaamiset aina innostavia. Lähitapaamisissa on ollut kova puheensorina ja tekemisen meininki! Muutamankin muistan entisistä Helsingin Annankadun tiloista, Jyväskylästä ja Otavasta.
MIETE NETTILUKION TULEVAAN
Tämä ajatus on lainattu Kaisa Vuoriselta. Toki tähän pyrimme jo nyt nettilukiossa, mutta toivottavasti pidämme ajatuksesta kiinni jatkossakin: Opiskelijan reppuun on tärkeä pakata tietojen ja taitojen lisäksi erilaisia kokemuksia ja tunteita sekä kohtaamisissa lausuttuja kannustavia sanoja. Samalla meidän tulee huolehtia siitä, että repun paino ei käy liian suureksi – ei opiskelijan eikä meidän työntekijöidenkään. Innostuksella ja hyvällä energialla eteenpäin!