Haastattelu vuodelta 2017 (Nettilukio 20 vuotta)
KUKA OLET JA MITEN LIITYT NETTILUKIOON?
Ensiksikin oikein paljon onnea 20-vuotiaalle Nettilukiolle! On ollut hienoa olla mukana tässä tarinassa.
Olen Eveliina Pöysti ja tulin mukaan toimintaan kymmenisen vuotta sitten. Tuolloin toimintaan haettiin lisävoimaa ja -tukea alati kasvavien opiskelijavirtojen ohjaamiseen. Haettava tehtävä oli sopivan epämääräinen, että tällainen verkko-oppimisesta ja -opiskelusta kiinnostunut yleinen kasvatustieteilijä uskalsi paikkaa hakea. Ensimmäisenä työpäivänä sain kuulla, että toimelle ei ollut selkeää nimeä ollutkaan rekryvaiheessa ja talossa oli puhuttu kaiken aikaa, että etsitään verkkoenkeliä. Kekkosen Taru otti minut hyviin huomiin heti ensimmäisenä työpäivänä ja huumoriakin testattiin, josko uskaltaisin esitellä itseni henkilöstölle enkelin siivet selässä. Mikä jottei! Vähänhän se jännitti, että mitähän verkkoenkeliltä odotettiinkaan. Tulin siis verkkoenkeliksi vuonna 2007, ja sillä matkalla edelleen olen, vaikka sen jälkeen tehtävät ovatkin ehkä maallistuneet :). Enemmän ja vähemmän olen siitä saakka ollut mukana ohjaamassa ja tukemassa opiskelijoitamme kohti omia tavoitteitaan ja unelmiaan.
MUISTOJA NETTILUKIOSTA
Muistoja tällä kymmenen vuoden reissulla on tarttunut useampia matkalaukkuuni. Monessa asiassa on saanut ja päässyt olemaan mukana. Ylioppilasjuhlat ja opiskelijoiden valmistuminen – yhden etapin ja unelman saavuttaminen. Aina yhtä parasta on päästä seuraamaan ja tukemaan, kun opiskelijat pääsevät askeleen eteenpäin omilla poluillaan. Ihanaa on myös kuulla opiskelijoiden tarinoita opintojen jälkeen, miten esimerkiksi on korkeakoulujen ovet avautuneet ja miten nettilukio on mahdollistanut opiskelun ja elämässä eteenpäin pääsemisen, tai miten itsenäinen opiskelu on vahvistanut opiskelutaitoja ja kohottanut itsetuntoa, vaikka tilanne olisikin tuntunut lähtökohtaisesti umpikujalta. Ahaa-elämykset ja itsensä voittamiset. Opiskelijoiden tarinat, erilaiset ja omanlaiset. Tämä kaikki moninaisuus on työn rikkaus. On ollut mahtavaa olla mukana tarjoamassa toinen tai ehkä jopa kolmaskin mahdollisuus ja vaihtoehto unelmien saavuttamiseen.
Kiitos siis vielä nettilukio ja Otavan Opiston väki, työkaverit niin nykyiset kuin entisetkin. Erityiskiitos kaikille opiskelijoille. Ilman opiskelijoita ei olisi meitäkään. Kiitos, että saan olla tässä tarinassa edelleen mukana. Hyvä me ja meidän porukka! Tästä on hyvä ponnistaa eteenpäin kohti seuraavia vuosikymmeniä. Onnea jo aikuisiän saavuttaneelle mutta edelleen hyvin nuorekkaalle Nettilukiolle!