Haastattelu vuodelta 2017 (Nettilukio 20 vuotta)
KUKA OLET JA MITEN LIITYT NETTILUKIOON?
Olen Tiina Liimatainen, ja sattuma toi minut Nettilukioon elokuussa 2009 verkko-ohjaajaksi. Työni ydintä on opiskelijoiden opintojen ohjaus, mutta mukaan mahtuu monenlaista muutakin. Vuoden 2011 alusta olen toiminut ohjaustiimin tiiminvetäjänä ja saanut olla kehittämässä ohjauksen toimintamalleja yhdessä toisten ohjaajien ja muiden työkavereiden kanssa.
KERRO JOKIN MUISTO NETTILUKIOSTA
Nettilukion maailma on niin eläväinen, että muistoja on kertynyt monenlaisia. Yksi ikimuistoinen tapahtuma oli Nettilukion Roadshow vuonna 2012, jolloin kiersimme Otavan pakettiautolla toukokuun lopun lämmössä eri paikkakunnilla ympäri Suomea tapaamassa opiskelijoitamme. Hauskoja tilanteita on ollut myös ohjaustiimin kehittämispäivillä. Erään kerran meillä oli muuta työskentelyä tauottamassa tiimiolympialaiset kisapasseineen. Tärkeitä perusarjen muistoja minulle on kertynyt nettikoulutuksen toreista eli opiskelijoiden ryhmäohjauksesta Adobe Connectissa sekä muista yhteisistä verkkotapaamisista. Huippuja ovat ne hetket, jolloin yhdessä jaetaan kokemuksia ja keskustelussa syntyy jotakin ennakoimatonta ja merkityksellistä. Ja toki joka kerta yhtä herkistävää on, kun opiskelija saavuttaa omat tavoitteensa.
KERRO NETTILUKION OHJAUKSESTA JA OHJAAJISTA
Nettilukiossa olemme saaneet olla omalla tavallamme verkko-ohjauksen edelläkävijöitä. Pidämme opiskelijoihin yhteyttä eri tavoin (sähköpostin ja puhelimen lisäksi käytössä ovat mm. Adobe Connect, Skype, Facebook, WhatsApp). Me ohjaajatkin työskentelemme virtuaalitiiminä eri puolilla Suomea, joten tapaamme toisemme pääsääntöisesti verkon välityksellä. Meillä on yhteen hiileen puhaltava tiimi, josta löytyy monenlaista osaamista, huumoria ja joustavuutta.
Ydinasiat, joita pyrimme vaalimaan ovat opiskelijalähtöisyys ja kehittävä työote. Nettilukion maailmassa kohtaa hyvin erilaisia opiskelijoiden elämäntilanteita ja opiskelijoiden ohjaustarve voi vaihdella paljon. Olemme viime aikoina kokeilleet mm. erilaisia tapoja tukea opiskelijoiden vertaisuutta sekä suunnitelleet yhteistyössä Muikku-kehittäjien kanssa visuaalista hopsia. Haasteita kyllä riittää – valmiiksi ei tässä työssä voi koskaan tulla.
Vieläkin saattaa silloin tällöin törmätä käsitykseen, että vain ohjaamisessa kasvokkain tapahtuu ns. aitoa kohtaamista. Meidän kokemuksemme on toinen. Verkossa ohjaamisessa on kyse hyvin pitkälti samoista hyvän ohjauksen periaatteista kuin muissakin tilanteissa: ajasta, huomiosta ja kunnioituksesta. Joskus se, ettei ole fyysisesti läsnä samassa tilassa saattaa antaa jopa paremman kasvualustan keskinäisen yhteyden luomiselle. Toisen ihmisen kohtaaminen on mahdollista niin lähellä kuin verkossakin.
Nettilukio on uusien alkujen mahdollistaja ja toivottavasti säilyy nuoren aikuisen iässäänkin notkeana ja uudistusmielisenä!